Shiro oli vahingossa eilen astunut siihen itteensä asioidessaan laatikolla. Sijaisäitihän tämän huomasi töistä kotiin tullessaan ja tunnollisesti siivosi jäljet. Eihän tämä kuitenkaan ollut ensimmäinen vahinko laatuaan. Sattuuhan näitä. 

Sitten tassujen tarkastus kummaltakin kisulta ja Shiron toinen takatassuista olikin likainen. Ei muuta kun pesemään tassua, mutta tästäpä ei poika pitänyt. Ei se ole koskaan pesemisestä millään muotoa pitänyt ja aina on kovin ottein yrittänyt päästä pakoon tilanteesta. 

Sinnikkäästi sijaisäiti pesi tassun ja oli juuri saamassa homman loppuun, kun Shiro sai kiemurreltua itsensä niin, että pääsi nappaamaan hampaillaan kiinni sijaisäidin peukalosta. Siitähän riemu repesi, kun sijaisäiti huusi kivusta ja sen jälkeen enemmänkin itki omaa loukattua ylpeyttään. Shiro ihmetteli koko touhua, mutta huomasi, että sijaisäiti oli vihainen, joten se liukeni tilaisuuden tullen pois paikalta. 

Sijaisäidin siirryttyä tyrehdyttämään verenvuotoa keittiön puolelle, Shiro tuli katselemaan toimitusta matolla makoillen ja kuunteli sijaisäidin itkuisia pyyntöjä olla astumatta enää vääriin paikkoihin, niin ei jouduta enää pesuille. Samaan hengenvetoon sijaisäiti lupasi, että seuraavalla kerralla hän käärii Shiron pyyhkeeseen tarpeeksi tiukasti, että kumpikaan ei loukkaannu. 

Shiro luimisti toista korvaansa ja toivoi, että sellaista tilannetta ei enää tulisi ja se saisi ihan itse puhdistaa itsensä tilanteen tullen.